tiistai 16. helmikuuta 2010

Huldan viikonloppu oli hiukan vilkkaampi kuin aikoihin. Laskiaispullat maistui ja lueskeltiin vanhoja muistokirjan loruja ja muisteltiin menneitä. Uusia muistoja tehtiin kirjoittamalla uuteen kirjaseen loruja ja otattamalla kaverikuvia.
Pääsin aloittelemaan vihdoin myös asiakastyön; lilan räsymaton. Se on tarkoitus tehdä lyhyistä kuteenpätkistä, mikä on yllättävän hidasta, keksin kyllä omat niksini siihen, mutta ei se silti tule niin nopeasti kuin tavalliseen tapaan kolmella sukkulalla heiteltäessä. Kuteiden löytyminen siihen on ollut myös aika haastavaa, mutta toivottavasti lopputulos sitten palkitsee... Vieläkin otan vastaan tumman violettia kudetta, jos jonkun kaapista sattuisi löytymään. Vanhat vaatteet ja lakanat käypi myös.
Räsymattohan on myös sellainen " muistotuote". Varsinkin itselleen kun on kutonut maton, sieltä löytää helposti muistoja leikattujen räsyjen joukosta. " Tuo on leikattu siitä mekosta jonka itse ompelin yläasteella, ja joka jäi pyörän kettinkien väliin Hovinsaarella, ja tuossa on nuo verhot jotka roikkui mun huoneessa kun asuin vielä vanhempien luona". Kun sellaisen maton laittaa lattialle, on se enemmänkin kuin tavallinen  matto; sillä on myös historia.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Tämän viikonlopun touhuista Huldalla on vastannut Minna. On neulottu lapasta ja ohjattu erillaisten peukaloiden tekoon. Niin hurahtanut itsekkin olen, että vaikka minulla on pitkästäpitkästä aikaa vapaa viikonloppu, oli minunkin käytävä piipahtamassa Huldan luona. Juuri oli Luostarisen Kirsi, joka on meillä hyllypaikkalaisena, tuomassa ihania uusia päällystettyjä muistikirjoja ja kansioita. Heti teki mieli ostaa yksi, ainahan niitä tarvitaan.
Itseasiassa juuri muutama päivä sitten, pohdin mistä saisin kauniin muistokirjan jossa olisi valkoiset sivut. Suunnittelin että ensi viikon viikonloppuna voisi kerätä vanhoja muistoloruja huldalla talteen. Niitä joita pienenä kirjoitettiin toisten vihkoon ja laitettiin joku nätti kiiltokuva sivun kulmaan. Miksiköhän sekin ihana juttu on jäänyt jonnekkin unholaan? Pitäisiköhän omille lapsille laittaa koulureppuun kirja mukaan ja elvyttää tätäkin perinnettä.
Ensiviikolla kun on ystävän päivä, Minna keksi kaveri kuvan! muutama puhelu ja Katajameren Leila on siis tulossa valoineen ja kankaineen ja kameroineen paikalle sunnuntaina ottamaan halukkaista kaverikuvan. Eikö olekkin ihana idea. Nyt voi otattaa kympillä kauniin kuvan itsestään ja ystävästään. Toki lapsiakin voi tuoda ja samalla vaikka sisarkuvan otattaa. Valitettavasti Minna kuitenkaan ei ole silloin maisemissa, joten Huldien yhteispotrettia ei saada otettua edelleenkään.
Laskiaispulliakin olen luvannut tarjoilla, joten niiden leivonta täytynee aloittaa hyvissäajoin.

maanantai 1. helmikuuta 2010

viikonloppu Huldalla

Näinhän tässä taas meinaa käydä, ettei kerkiäkkään mitään kirjoittaa...
Huldan huvilalla oli hiljainen viikonloppu. Rauhassa sai ommella vaatteita ja vyyhdittää lankoja. Minna sai neulottua useammat sukkakukkarot. Lunta satoi ja Huldan huvila meinaa hautautua lumeen.
Perjantaina  oli kylmä, mutta viikonlopun jälkeen on siellä mukavan lämmintä.
Olisi mukava saada uusia tuotteita myyntiin, mutta vielä mukavampaa olisi esitellä niitä asiakkaille. Millähän saisi asiakkaat taas liikkeelle? Kevääksi on onneksi tulossa kursseja. Esimerkiksi Leila Katajameri tulee kursittamaan puutarhan henkien tekoon savesta.
Olen luvannut myös pitää itse huopatossujen teko kurssia. Pitäisi päivä vaan katsoa.